Hejsan,
ainakaan tylsä sunnuntai-aamusta ei tullut, kun heräsimme siivoojan koputukseen 11.30, ja hän kyseli, että olemmeko vielä yhden yön. Krista ilmoitti meidän lähtevän sinä päivänä, jolloin selvisi että check-out oli klo 11. Ihanaa ja eiku pakkamaan, tavarat käytävään ja linnotautumaan vessaan..
Aamutoimistamme selvittyämme järjestelimme hieman matkalaukkujen sisältöä ja soitimme Katjalle josko hän voisi hakea meidät Landvetter'in lentoasemalle vähän aikaisemmin. Ihana Katja, kun olit niin ystävällinen että uhrasi vapaa päivääsi, ja varsinkin aamuasi, viemällä meidät lentoasemalle. Olet salmiakki-suklaasi ansainnut. :D
Saavuimme lentokentälle vähän yli kolme tuntia etuajassa ennen koneen lähtöä, nälkäisinä ja tokkuraisina lauantai-illan/-yön jäljiltä. Lentokenttäruoka on kallista mutta raasta nälkä päällä ei kannata alkaa nirsoilemaan.. Hieman verensokerin noustua suuntasimme nokan kohti Tax Free'ta ja tuliaisia. Sitten eikun odottelua..
--------
Parin tunnin nuokkumisen ja pilkkimisen jälkeen suuntasimme kohti porttia 17, missä jo joukko niin hilpeitä suomalaisia viikonlopputuristeja jo odottelivat kärsimättöminä koneeseen pääsyä.. Me lähes ruotsalaistuneet otimme lunkisti ja katselimme kuinka joidenkin hermo alkoi jo vähän keittää moinen odottelu.
Koneeseen päästyämme.. pianoinen puhe-shokki valtasi minut. Olisin mielummin halunnut kuunnella ruotsia kuin kitisevien (niin äänellisesti kuin muutenkin) teinien selityksiä. Päätä jo hieman särki kolmen tunnin yöunien myötä. Päätin nukkua matkan ajan, josko se vähän auttaisi.
Koneen saapuessa Helsingin ilmatilaan herään tunkkaiseen, liimalta haisevaan, saunamaiseen tilaan. Päänsärky oli vain pahentunut ja toivoin jo pian koneen laskeutumista.
Kone laskeutuikin pian, ja vielä etuajassa, ja koneen sisältö alkoi vyörytä asemalle ja kohti matkatavarahihnastoa.
Kuin ihmeen kaupalla matkalaukkumme tulivat ensimmäisten joukossa ja pääsimme pois mokomasta pienestä, hieman kiukkuisia kanssamatkustajia sisältävästä tilasta.
Oli aivan ihanaa nähdä tuttuja ihmisiä piiiitkästä aikaa ja ensimmäiset lauseet olivatkin 'Mä haluun kotiin.' ja 'Mitä ruokana?'.
-------------
Kokonaisuutena, ei nyt niin Nuukamatkaksi nimetystä tripistä, antaisin 9/10 sen ainutlaatuisista ja unohtumattomista kokemuksista ja ihmisistä. Kiitos tästä mahdollisuudesta ja olen aivan varma että tulen menemään joku kesä uudestaan, tutustumaan kesäiseen Göteborgiin.
Alias Laura kiittää ja kuittaa Kristankin puolesta, kuvat tulevat myöhemmin perästä.
Hej då och vi ses!
